Perustietoa yksityisistä päiväkodeista

Yksityisen varhaiskasvatuksen etuna on ennen kaikkea perheiden valinnanvapauden ja joustavuuden lisääntyminen. Yksityinen varhaiskasvatus tarjoaa perheelle mahdollisuuden valita lapselle ympäristö, jonka arvot ja toimintatavat tuntuvat omilta. Perheet voivat etsiä lapselleen päiväkodin, jonka sijainti, toimintakulttuuri ja pedagogiset painotukset sopivat juuri heidän arkeensa ja tarpeisiinsa. Yksityisissä päiväkodeissa voi olla esimerkiksi kieli-, tiede-, liikunta-, luonto-, taide- tai pienryhmäpainotuksia, jotka tarjoavat lapselle yksilöllisiä mahdollisuuksia innostua, oppia ja kehittyä omien vahvuuksiensa kautta. 

Yksityinen varhaiskasvatus täydentää kuntien omia palveluja ja auttaa lisäämään varhaiskasvatuspaikkojen saatavuutta. Yksityiset päiväkodit tarjoavat vaihtoehtoja alueilla, joilla julkisiin päiväkoteihin on paljon kysyntää ja tuovat palveluverkkoon monipuolisuutta ja uusia toimintatapoja. Kilpailu ja erilaisten palvelumallien rinnakkaiselo myös kannustavat kaikkia toimijoita kehittämään toimintansa laatua, asiakaskokemusta ja pedagogisia käytäntöjä entistä paremmiksi.

Yksityisten päiväkotien rooli osana yhteiskunnan palveluverkostoa kasvaa ja vahvistuu jatkossa, sillä lasten määrä on vähentynyt monissa Suomen kunnissa nopeasti ja kuntatalouden tilanne on heikentynyt. Kun yhteisten veroeurojen käyttöä joudutaan arvioimaan yhä tarkemmin, tarjoavat yksityiset päiväkodit kunnille kustannustehokkaan tavan järjestää varhaiskasvatusta. 

Yksityisen toimijan tuottama varhaiskasvatus on 10–30 prosenttia edullisempaa kuin kunnallisesti tuotetun. Hyvinvointiala Hali ry:n tekemän selvityksen mukaan varhaiskasvatus on kunnan itse tuottamana paikoitellen jopa lähes puolet kalliimpaa, kuin sama palvelu yksityisissä päiväkodeissa.

Suuri osa liiketoiminnan tuotoista palautuu tekemiemme investointien kautta varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Investoimme merkittäviä summia toimintamme kehittämiseen, laadun parantamiseen ja asiakasperheille kehitettyihin palveluihin. Alalla toimivat yritykset eivät ole viime vuosina tuottaneet suuria voittoja. Liiketoiminnan tulee kuitenkin olla kestävällä ja vakaalla pohjalla ja kattaa omat kustannuksensa.

Myös kiinteistöinvestointimme tukevat merkittävästi kuntien varhaiskasvatuspalveluverkon kehittämistä. Erityisesti kasvukeskuksissa tarve nykyaikaisille, joustaville ja lakisääteiset vaatimukset täyttäville päiväkotitiloille on suuri. Kuntien omat investointimahdollisuudet ovat usein rajalliset, jolloin yksityiset kiinteistöinvestoinnit ja kumppanuusmallit tarjoavat toimivan vaihtoehdon uusien päiväkotien rakentamiseen.

Yksityiset päiväkodit ovat merkittäviä työllistäjiä varhaiskasvatuksessa. Yksityisissä päiväkodeissa työskentelee tuhansia varhaiskasvatuksen ammattilaisia: varhaiskasvatuksen opettajia, lastenhoitajia, päiväkotiapulaisia ja päiväkodin johtajia. Tukipalveluissamme työskentelee varhaiskasvatuksen, talouden, markkinoinnin, kiinteistöpalveluiden, tietohallinnon ja henkilöstöalan osaajia.

Yksityisiä päiväkoteja sitovat samat mitoitukset ja kelpoisuusvaatimukset kuin kunnallisiakin päiväkoteja. Kaiken toimintamme lähtökohtana on osaava, kelpoinen ja sitoutunut henkilöstö, jonka osaamista päivitetään jatkuvasti. Osaavat varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon ammattilaiset takaavat, että jokaisen lapsen yksilöllisestä kehityksestä ja hyvinvoinnista huolehditaan. Lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeitä ovat pysyvät aikuiset, jotka huomioivat lapsen tarpeet, varmistavat tutun ja turvallisen ympäristön kasvaa ja oppia. Koulutamme jatkuvasti henkilöstöämme ja tarjoamme heille väyliä pätevöityä eri varhaiskasvatuksen tehtäviin.

Varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodissa saa olla yhtä aikuista kohden seitsemän yli kolmevuotiasta lasta tai neljä alle kolmevuotiasta lasta. Henkilöstömitoituksen suhdelukua tarkastellaan koko päiväkodin tasolla. Lisäksi henkilöstömitoituksen laskennalliseen suhdelukuun vaikuttaa mm. osapäivähoidossa olevien ja erityisen hoidon ja tarpeen tuen lasten määrä.

Pula kelpoisesta henkilöstöstä, lähinnä varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista, on ollut tosiasia niin kunnallisella kuin yksityisellä puolella jo vuosikausia ja sen ennakoidaan vaikeutuvan osallistumisasteen nousun ja kelpoisuusvaatimusten kiristyessä varhaiskasvatuslain siirtymäajan päättyessä vuonna 2030.